Ensimmäinen välietappi
No nyt on aika reilun kuukauden jälkeen paljastaa tulokset mitä on saatu aikaan 🙂 .
Kyllä sieltä vain vatsalihaksetki alkaa näkyä. Hienolta näyttää
… Ja vähän jenkkakahvat pienentyny. no töitä riittää viel.
Olen hieman onneton näitten kuvien laittojen kans. mutta ehkä tästä pointti tulee selväksi.
Hieman tämän hetken mittoja
Paino 49.9 kg . Lähettiin 53.9 kg .
Painoa ei ole tarkoitus paljoa alemmas enää saada. Täytyypi alkaa keskittymään lihasten kasvattamiseen ja samalla viimisien rasvojen polttoon, jotta paino pysyis samana. Halusin kuitenkin nähdä vielä tuon 4- alkavan lukeman ja sen näin 🙂
rasvaprosentti 19% !! . alotuksessa 23 tais olla. Hurjasti on rasvaa lähteny reilussa kuukaudessa. Tästä on hyvä jatkaa.
Tänään on aika ottaa rennosti ja vähän lähtiä rimpsallekin 🙂 . Niin hienosti olen noudattanut tiukkaa ruokavaliota että on aika vähän palkitakin. Ens viikolla jatkuu taas reenit ja seuraava välietappi on vasta vappuna , jolloin levin karkelot kutsuu.
Hieman vielä voisin pohtia tavoitetta seuraavalle kaudelle.
Kuten aiemmin jo mainitsin, painoa ei enää hirvesti pudoteta, joten paino tavoitteeksi voisin vielä asettaa 48 kg. Ei enää sen alle.
Rasvaprosenttia pitäis saada vielä alemmas. Nämä viimeiset pudotettavat rasvat ovat varmasti tiukassa joten ei tähtiä kuitenkaan tavoitella. 2 kuukautta aikaa, joten 16 % voisi kuulostaa realistiselta.
Mietteitä edellisestä jaksosta:
Olen hieman yllättynyt kuinka hyvin nämä syömiskuviot ovat onnistuneet. Johtuu varmasti siitä että olen oppinut kokkaamaan hyviä ”fitness” ruokia. Voisin hyvin kuvitella että tämä on nyt jäämässä elämäntavaksi. Makean ja rasvaisen ruuan himoon on löytynyt niin paljon korvikkeita ettei suurta himoa mättöruokaan edes ole. Kun aloitin tätä projektia, suunnittelin että tämän viikonlopun mättään sieluni kyllyydestä kaikkea mahdollista, mutta kun eilen perjantai koitti niin ei totta puhuakseni tehnyt edes mieli. Tuntuu niin suurelta kynnykseltä laittaa suuhun jotain huonoa ruokaa. Eilen illalla ajattelin että teenpäs nyt kunnon leivät majoneesilla höystettynä ja oikein rasvaisella juustolla. No homma meni niin että sain kaikki ainekset pöydälle asti, mutta en vain pystynyt nakkaamaan sitä rapaa leivälle. Taistelin ensin sen majoneesipurkin kanssa. Nakkasin sen ensin takaisin jääkaappiin ja mietin että hei sulla on vapaasyönti viikonloppu, muullon et saa tuota majoneesia. No otin majoneesipurkin takaisin pöydälle. Hetken taas niitä aineksia vahdatessani majoneesipurkki kipitti takaisin jääkaappiin. Ei pysty, jätän juuston kuitenkin. Loppupeleissä kävi niin että se juustokin meni takaisin kaappiin ja leivältä löytyi kasvirasvalevitettä, kurkkua, salaattia ja paistettu muna.
Tänään kuitenkin on kaverin synttäribileet, johon on varattu herkkuja joten tänään mässäillään 🙂 .
Jonkun mielestä tämä voi kuulostaa sairaalta, mutta itse olen erittäin tyytyväinen tähän muutokseen. Jonkun mielestä tämä on erittäin kummallista. Kaverin sanoja lainaten: ”Eikö tuo ole itsensä kiusaamista” , ei se ole, kun tarpeeksi aikaa kuluu makean himot katoaa, eikä hyvää treeni kautta halua pilata yhden sipsipussin takia. Tähän elämäntapa ei ole pohjoisessa kovinkaan tunnettua, joten ihmiset ovat kohtuullisen tuomitsevia, mutta en välitä. Sen muutoksen kun omassa kehossa näkee, haluaa antaa kaikkensa että onnistuu
